Arkisto‎ > ‎

2006

ZOO MC:n toimintaa ja tapahtumia 2006

MP-2006 37. moottoripyöränäyttely, 3.-6.2.

Zoo Mc:llä ei tänä vuonna ole omaa näyttelyosastoa vuotuisessa MP-näyttelyssä ja syy on puhtaasti taloudellinen. Koska pitkäaikainen näyttelyjärjestäjä vaihtui uuteen niin myös hinnat osallistumiseen kokivat uudistuksen. Käytännössä nousu on huikeaa luokkaa. Verrattuna viimevuotiseen tasoon olisimme joutuneet maksamaan noin kolminkertaisenhinnan alle puolesta viimevuotisesta tilasta. Tätä taustaa vasten hallitus päätti vetäytyä osallistumasta omalla osastollaan näyttelyyn. Mutta ei hätää Zoo MC:n kouluttajia on kuitenkin tavattavissa markkinoimassa kerhon EAK-kurssia Liikenneturvan osastolla 3b28. Lisätietoa www.mpmessut.com

Vuosikokous 25.2.2006 klo 16

Vuosikokous pidettiin Lasten Liikennekaupungissa Nordenskiöldinkatu 18. Tarjolla oli loistavaa kalakeittoa.

HALLITUKSEN JÄSENET VUODELLE 2006!
Puheenjohtajaksi valittiin Alpo Erlin ja muut hallituksen jäsenet ovat Jere Gustafsson, Teppo Nieminen, Mikko Paaso, Nina Riutta ja uusina jäseninä Tiina Felt, Johanna Laaksonen sekä Raimo Kylmä.

MINÄ + MOTO = 1 Ennakoivan ajon kurssi 6.-7.5. Vesivehmaa

kurssin uusittu ohjelma

Minä + Moto = 1 jatkaa uusitulla ohjelmallaan

Viime talvena Zoon EAK-kouluttajat kokoontuivat tavallista useammin pohtimaan kouluttamisen syvintä olemusta. Takana kerhollamme oli 16 vuotta ennakoivan ajon kursseja, niistä kymmenkunta vuotta hyvin pitkälle samanlaisella toteutustavalla vain pienin muutoksin. Meistä kouluttajista oli alkanut tuntua siltä, että myös perusasiat oli asetettava keskustelun alle, mikäli haluaisimme kehittyä itse kouluttajina ja myös kehittää kurssia yhä paremmaksi. Keskustelu aloitettiin siitä, järjestetäänkö kurssia lainkaan. Tässä kysymyksessä päädyttiin hyvin nopeasti siihen, että halusimme kaikki olla mukana kurssitoiminnassa jatkossakin koska koimme sen tarjoavan meille mahdollisuuden auttaa muita motoristeja, mahdollisuuden kehittyä itse motoristina ja kouluttajana, ja vieläpä hyvän tekosyyn viettää viikonloppu hyvässä seurassa poissa kotoa.

Sitten pohdintaan otettiin itse kurssisisältö. Koska nykyään kaiken toiminnan tulee olla asiakassuuntautunutta, piti miettiä kenelle oikeastaan kurssimme suuntaamme. Koska kursseja järjestävien tahojen määrä on Suomessa ilahduttavasti kasvanut ja varsinkin perus-EAK-kursseja järjestetään enemmän kuin aikoihin, päätimme ottaa oman kurssimme kohderyhmäksi vähän kokeneemmat motoristit. Tälle joukolle haluamme tarjota uudenlaisia näkökulmia ajamiseen perusharjoituksia kuitenkaan unohtamatta. Tämä valinta tehtiin siksi, että sekä kouluttajajoukkomme että suorituspaikkamme tarjoavat mahdollisuuksia tavallista motoristin peruskurssia laajemmalle ohjelmalle.

Vuoden 2005 kurssin olennaisina eroina aikaisempaan tulivat olemaan:

    * Luentojen osuuden vähentäminen. Kurssillamme on paljon vuodesta toiseen tulevia vakiokävijöitä, ja samojen kalvojen näyttäminen samoille ihmisille vuodesta toiseen ei tuntunut kovin hedelmälliseltä. Radalla tai maantiellä vietettyä aikaa sen sijaan lisättiin mahdollisimman paljon.
    * Ryhmäkoon pienentäminen. Aikaisemmin kurssin maksimiosanottajamäärä oli ollut 50 henkeä. Tämä venytti sekä kouluttaja- että tilaresurssit äärimmilleen, ja aiheutti turhaa jonottamista. Siksi pienensimme maksimiosanottajamäärää 20% eli 40:neen kurssilaiseen, tavoitteena järjestää jokaiselle taatusti riittävä määrä harjoittelumahdollisuuksia.
    * Paremman palautteen antaminen. Yksilöllinen palaute oli ollut kurssilaisten parannustoiveiden kärkipäässä jo pitkään, ja tämän vuoksi ohjelmaan otettiin henkilökohtainen ajon arviointi, jossa kurssilainen kiertää n. 15 minuutin lenkin Asikkalassa ja ympäristössä kouluttajan radiolla antamien ohjeiden mukaan ja saa sen jälkeen kirjallisen palautteen ajamisensa turvallisuudesta.
    * Kurssilaisen kehittymisen parempi seuraaminen. Kurssilaiset jaettiin pienryhmiin joita veti koko viikonlopun sama kouluttajapari. Näin kouluttajat pystyivät paremmin seuraamaan kurssilaisten kehitystä ja näkemään heidän vahvuutensa ja parannuskohteensa. Tämä asetti myös kouluttajille haasteita, sillä heidän oli aikaisempaa paremmin hallittava kaikki kurssin asiat ja myös pystyttävä selittämään ne omalle ryhmälleen. Tämän vuoksi liikenneopettajan pätevyyttä vailla olleet kouluttajamme ovat olleet ahkerasti Liikenneturvan järjestämillä kouluttajakursseilla viime vuosina.

Minä+Moton perushengestä haluttiin kuitenkin pitää kiinni, eli emme vedä temppu- tai rata-ajokurssia vaan pidämme mielessä sen, että motoristin oma asenne on kaikkein tärkein hänen turvallisuuttaan lisäävä tekijä liikenteessä. Kurssin pitää myös tarjota mahdollisuuksia vapaaseen yhdessäoloon ja rentoutumiseen mukavassa seurassa, minkä vuoksi halusimme säilyttää "seminaarimuotoisen" majoittumista vaativan muodon vaikka se kustannuksia kasvattaakin.

Vuoden 2005 kurssi oli kaiken kaikkiaan erittäin miellyttävä kokemus sekä kouluttajille että kurssilaisille. Saatu palaute oli erittäin myönteistä, ja kouluttajille jäi vielä sen verran parannusvaraa järjestelyihin että motivaatio säilyi tällekin vuodelle. Olemme siis jo varanneet Vesivehmaan kentän ja Tallukan hotellin viikonlopulle 6.-7. toukokuuta, ja toivotamme sekä vanhat että uudet kurssilaiset tervetulleiksi mukaan. Koska Zoolla ei kustannussyistä tänä vuonna ole omaa osastoa MP-näyttelyssä, tapahtuu ilmoittautuminen ensisijaisesti kerhon nettisivujen kautta. Ilmoittautuminen kuitenkin alkaa tuttuun tapaan MP-näyttelyn avajaispäivänä eli perjantaina 3.2. osoitteessa www.zoomc.fi. Koska netissä on niin helppo ilmoittautua, on virallinen varausjärjestys ennakkomaksujen saapumisjärjestys.

Zoon kouluttajien puolesta,
Teppo Nieminen

61. FIM-RALLY 2006

FIM Rally 2006 oli tänä vuonna 17.-23.07-06 Berliinissä (Paarenissa).

18. Synttäriajelu 19.7.

Kahvia tarjolla mukavan ajomatkan päässä. Kokoonnumme perinteisesti Paavo Nurmen patsaalle,
Stadionin kentälle klo 17.45 ja starttaamme klo 18.00.

14. Pokeriajo 26-27.8.

Helsinki sunnuntaina 27.8.2006 klo 20:30. Pyörä jäähtyy tallissa ja ajokamat ovat levällään pitkin eteistä, kotimatka tämän vuoden pokeriajosta alkaa olla takana. Pakko sanoa että vaikka tiet olivat hienoja ja sää suosi vastoin lieviä ennakko odotuksia, väsymys painaa sen verran että on oikein mukava olla kotona.

Minulla oli ilo ja kunnia toimia pelin avaajana. Ykkösrastilla on aina oma tunnelma kun kaikki pelaajat saapuvat paikalle suurin odotuksin ja täynnä menohalua. Tänä vuonna menohalut tuntuivat olevan tavallistakin suuremmat. Kerran olen rastilta pari minuuttia myöhästynyt ja saamani ankaran kritiikin hyvin muistaen suuntasin kohti Koskenkylää jo hyvissä ajoin. Tarkoitus oli asettua paikalle ja napata kuva kun ensimmäinen innokas kilpailija saapuu. Toisin kävi, kun kurvasin pihaan parikymmentä vaille kymmenen paikalla oli jo 3 pyörää. Niiden kuljettajat istuivat terassilla sen näköisinä että olivat jo tovin odottaneet. Ei siis muuta kuin viiri salkoon ja avauskortit jakoon. Jakajan käsi kävi tiuhaan ja ”vastaanottotuolille” oli ajoittain jopa tunkua. Joku kysyi miksi paikka on legendaarinen, valitettavasti minulta oli jäänyt tämä legenda kuulematta joten ehkä joku joskus valaisee minua ja muita tietämättömiä asiasta.


Piikkiluokan voittaja, Niko Arola11:05 kilpailija nro 40 oli saanut korttinsa, nopea ilmoitus pääluvusta määränpäähän ja oli aika lähteä itsekin etsimään seuraavaa rastia. Vasta myöhemmin tajusin että se kuva jäi kokonaan ottamatta. Matkalla tuttuja pyöriä näki siellä täällä ja on ilmeistä että reittivalinnat olivat vähintäänkin vaihtelevia. Oli myös hyvin havaittavissa että aikaisempien vuosien tapaan oli syntynyt ”kuppikuntia” jotka taittoivat matkaa yhdessä.

Rastille nro 2 saavuimme reippaasti myöhässä, niin kuin moni muukin. Virtuaalihävittäjä-ässä Saikkonen oli ilmeisesti saanut pään pois pilvistä ja alkanut ymmärtää maallista hyvää, koska jakoi kortit pikaisesti ja suuntasi pyöränsä maantielle. Meidän seurue nautti kahvit ja sämpylän sekä aimo annoksen kahvilan henkilökunnan ystävällisyyttä, kiitos heille siitä. Koska aikataulu jo tässä vaiheessa venyi ja paukkui lähti perää pitävä joukkomme piakkoin rastille nro 3.

Rasti nro 3 = lounastauko, tätä mieltä taisi olla suurin osa osallistujista. Tarjolla oli maittavaa huoltamoruokaa joka makuun. Itse tyydyin perinteiseen kerrospurilaiseen, sen voimalla on aina yhtä mukava taittaa mutkia. Tankkaus sujui tyydyttävällä tavalla ja saimme heittää viittamme peränpitäjinä.

Huonoin käsi, Olli-Pekka AarnioTaipalsaaren kirkolle, eli rastille nro 4, oli sopiva pikku nykäisy ja tiessäkin huomattavasti enemmän mutkia kuin suoria. Kirkon pihalla tapasimme Jamon joka oli hiukan tylsistynyt aikataulun venymisen takia. Saimme myös kuulla että eräällä motoristilla oli käytössään todella edistyksellistä tekniikkaa. Kyseinen motoristi käytti suunnistamiseen GPS navigaattoria, joka oli niin fiksu että oli ohjannut hänet suoraan rastilta nro 2 rastille nro 4, vaikka kuljettaja ei edes tiennyt missä rasti nro 4 on. Ehdotan että sääntötoimikunta pohtii onko moisen tekniikan käyttö jatkossa sallittua.



Eikun Lappeenrannan kautta Imatralle, nopea polttoaineen täyttö ja vauhdilla kohti kaikkien hyvin tietämää Pohja-Lankilan lintutornia. Sen kuinka hyvin kaikki tunsivat paikan kävi ilmi niistä lähes fysiikan lakeja kumoavista jarrutuksista joita nähtiin parkkipaikan ilmestyessä yhtäkkiä notkelmasta. Ehkä ihan hyvä että tämä oli viimeinen rasti.

Tämän vuoden päätöspisteenä toimi Tynkkylän Lomaniemi, joka nimensä mukaan oli koko niemi. Rantaviivaa tilalla on noin 3km, mikä lienee aika monen mökinomistajan märkä päiväuni. Majoitus oli taas kerran vähintäänkin riittävän tasoinen, ruoka jopa ylitti ainakin henkilökohtaiset odotukseni. Illan pimeinä tunteina tuomarineuvosto kokoontui ja voittaja seuloutui yllättävän kovatasoisesta seurasta.



Illan palkintogaalassa palkittiin tietysti voittaja, Kari Laine, joka totuttuun tapaan sai valinnaisen renkaan moottoripyöräänsä. Kari lähti matkaan numerolla 1, olisiko ollut ennen. Lisäksi palkittiin myös piikkiluokan voittaja, Niko Arola. Niko sai palkinnoksi kompaktin monitoimityökalun jollaista joka motoristi tarvitsee matkallaan. Lisäksi tuomaristo katsoi että on syytä valaa uskoa heihin joille päivä oli siihen asti ollut pelkkää pettymystä. Olli-Pekka Aarnio oli nostanut lähes niin huonot kortit kuin mahdollista ja sai lohdutukseksi taskumatillisen unohduslääkettä. Lisäksi jaettiin joukko muita palkintoja, osa harkinnan varaisesti ja loput arpomalla. Loppuilta sujui rennossa motoristihengessä tilan ravintolassa, josta jokainen hiipi omia aikojaan nukkumaan.

Aamiainen oli maittava ja runsas. Joku kyseli leikillään ”Oliko meillä hauskaa eilen?”, toisinaan leikki on puoli totuutta. Puoli kahdentoista aikaan olimme saaneet pyörät pakattua ja kiitoksen lausuttua talon emännälle. Pääsimme aloittamaan kotimatkan, joka suuntauti suoraan Helsinkiin Puumalan, Ristiinan, Ylituomari TeppoMäntyharjun, Kouvolan ja Pornaisten kautta. Valinta lähteä kohti Puumalaa ei ilmeisesti ollut ihan originelli, sen verran tuttuja tuli vastaan Puumalan TB:llä ja rantakahvilassa. Matkalla kävimme myös Tyryn viinitilalla joka on Mäntyharjun eteläpuolella, suosittelen lämpimästi jos olette sillä suunnalla. Paikka on auki tosin vain kesäkautena (talvisin tilauksesta).


Lopuksi haluan vielä lausua kauniin kiitoksen Tepolle, joka oli laatinut meille jälleen kerran loistavan reitin bensiiniä ja renkaita säästämättä.

-- Jere --

Molskis ja loiskis!

Zoo Mc:n hallitus haluaa esittää vilpittömän huolensa jäsenistön talvisaikaan laskevasta ajokunnosta ja kasvavasta lisäresorin tarpeesta. Tästä johtuen kerho haluaa näin parhaimman ajokauden ulkopuolella tarjota seuraavaa urheilupainoitteista ohjelmaa.

Toivotamme kaikki kerhon jäsenet tervetulleiksi uimaan yhdessä jokaisen parillisen viikon keskiviikkona. Ensimmäinen uintikerta on 1.11. ja siitä jatkamme joka toinen keskiviikko aina 21.3. asti, miksi ei pidempäänkin jos innostusta riittää.
Aika: klo 18:30
Paikka: Pirkkolan uimahalli
Toiminta on vapaamuotoista hauskanpitoa yhdessä. Ennakkoilmoittautumista ei ole ja jokainen maksaa oman pääsymaksunsa.
Lisätietoja antaa Yrjö Kokko,
puh 040 709 8165, yrjo.kokko@kolumbus.fi

Pikkujoulut lauantaina 16.12. klo 13-16

Viime vuotiseen tapaan kerhon pikkujoulut on suunnattu koko perheelle.
Paikkana Urheilumuseo, sijaitsee Olympiastadionin yhteydessä.
Tilaisuuden yhteydessä meillä on mahdollisuus tutustua museon näyttelyyn ja perehtyä paremmin kansallissankareihimme aikojen saatosta.

Hyvän seuran ja reilun urheiluhengen lisäksi tarjolla on suolaista purtavaa ja luonnollisesti glögiä (terästykset taskumatista) sekä pipareita.

Virallisen osuuden jälkeen on halukkailla mahdollisuus jatkaa voitonjuhlia pääkaupunkiseudun ravintolaelämässä.
Pääsymaksu on 10EUR/aikuinen ja 5EUR/lapsi (alle 12v.), maksetaan ovella.
Järjestelyn helpottamiseksi pyydämme tulijoita ilmottautumaan sähköpostilla pokeriajo@zoomc.fi 11.12. mennessä.